keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Niin hyvää puuta

Tarkkasilmäinen ja utelias voi löytää kaikkea hauskaa millä tämmöinen keräilijäluonne tyydyttää hamstraustarpeitaan.  Viime kesänä bongasin Talin siirtolapuutarhan roskalavalta vanhan ikkunan, Porvoosta Maija-mummon vajan vintiltä toisen ja alkuvuodesta kaivoin lavalta pihaltamme mustan tuolin, kaksi isoa lasipulloa, naulakon ja pienen puutarhapöydän. Naapurin Pirkon muutettua pois yläkerrasta uudet asukkaat olivat toimittamassa vanhoja 50-luvun keittiökaappeja kaatikselle ja huomattuani ne talomme seinustalla jätin lapun, että ne kelpaisivat minulle jos niitä ollaan heittämässä pois. Niinpä yksi kaappi päätyi Nonalle askartelu/kirjahyllyksi. Nyt harmittaa etten ottanut molempia. Ahneella olisi enemmän kuten A.G. totesi.



Maaritilla ja Samilla on ollut ikuisuusprojektin luokkaa oleva remontti päällä Sipoossa, mutta hienoa on jälkikin ollut. Sieltä on myös liiennyt kaikenlaista hauskaa halukkaille. Sain eilen kotiinkuljetuksella vanhan ladonoven, jonka uusi elämä keittiönpöytänä alkanee pian. Äitini ei antanut minun maalata vanhaa Artekin ruokapöytää, joten päätin hylätä toimivan, kivankokoisen ja tyylikkään pöydän ja kyhätä tilalle epäkäytännöllisen ja kiikkerän oven. Toisaalta olen jo valmiiksi niin kömpelö, että pieni epätasaisesta pinnasta johtuva kahvikupin heilunta ei tuottane sen enempää nesteen läikkymistä kuin mihin olen jo ennestään tottunut.






Kesäpäivät kuluvat kivasti verstaassa/puutarhassa/kahvilassa eli minikokoisella parvekkeellani. Juhannusviikonloppuna olenkin sitten 32 h töissä. Ihan kiva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti